 |
Arto Lahti osaa ja uskaltaa!
Arto Lahden korkearesoluutiokuvat
Tiedotteet
Tiedote-sivullamme ovat myös Arto Lahden presidentinvaali- ja eduskuntavaalikampanjan tiedotteet. Ne kertovat Arto Lahden aktiviteeteista ja mielipiteistä.
|
|
Tilaa Arto Lahden vaalikirja tällä lomakkeella!
|
|
Asia: Tiedote 22.11.2005, julkaisuvapaa
Lähettäjä: Professori Arto Lahti
Lisätiedot: www.artolahti.com, Email
Suomen turvallisuuskysymystä pitää tarkastella pitkällä tähtäyksellä. Kun turvallisuuskriisi yllättää, on turha puhua turvallisuusvajeesta ja yrittää etsiä siihen uusia ratkaisuja. Turvallisuusuhka tällä hetkellä liittyy ensisijaisesti terrorismiin, koska poliisivoimat eivät yksin kykene hallitsemaan mahdollista laajamittaista terroriuhkaa. Toisaalta terrorismin määritelmä on laaja ja siksi siitä pitäisi keskustella avoimesti.
Suomea ei välittömästi uhkaa mikään maa tai ihmisryhmä. Siksi uhkien maalaaminen ei ole perustelua. Toisaalta ei ole syytä vähätellä kriisin mahdollisuutta. Historia on osoittanut, että kriisi on mahdollinen myös Euroopassa. Tästä on synkkänä esimerkkinä Balkan, joka vuosisatojen suvaitsevaisuuden ja avoimuuden jälkeen luisui etniseen selkkaukseen. Tämä olisi ehkä ollut rajattavissa lyhyeen, jos EU, YK ja Nato olisivat reagoineet riittävän nopeasti.
Kansainvälinen kriisinhallinta, johon Suomi osallistuu monilla eri tavoilla, on näistä olennainen osa kansallista turvallisuuspolitiikkaa. Kriisit syntyvät usein siksi, että yhteisöjä koossa pitävät instituutiot romahtavat, jolloin tulee tilaa ilmiöille, jota me järjestäytyneen yhteiskunnan näkökulmasta kutsumme terrorismiksi. Syynä on kuitenkin se, että terroristijärjestöt tarjoavat erityisesti nuorisolle sellaisen turvallisuuden ja tarkoituksen, jota ympäröivä yhteiskunta ei pysty tarjoamaan.
Kansainvälinen kriisinhallintatyö on siksi parasta terrorismin torjuntaa. Sotilaalliseen kriisinhallintaa turvautuminen on äärikeino, joka aina myös aiheuttaa omat siviilihallinnon ongelmansa. Tämä kehityskulku näkyy onnettomalla tavalla Irakissa, jossa tarvittaisiin yhteisöjen ja siviilihallinnon uudistamista.
YK:n johdolla tapahtuva siviilikriisinhallinta onkin välttämätöntä, kun terrorismin uhka vähenee. Juuri tällä alueella suomalaiset ovat kunnostautuneet, kiitos osaltaan presidentti Ahtisaaren panoksen.
Nato on olennainen osa kansainvälistä kriisinhallintaa, koska millään muulla organisaatiolla ei ole vastaavaa kapasiteettia valmiina mm. lentokuljetuksia varten. Suomen kannalta on tärkeää tukea Naton panosta kriisinhallinnan alueella. Tässä mielessä rauhankumppanuussopimus ja Suomen osallisuus Naton elimissä on perusteltua.
Vaikka Venäjä on suhtautunut kriittisesti Naton ns. itälaajentumiseen, Venäjä osallistuu rauhankumppanuustoimintaan. Näin Naton kehittyminen rauhankumppanina palvelee Suomen/ EU:n ja Venäjän välistä yhteistyötä kriisinhallintatyössä.
Natolla on edelleen päätehtävänä toimia jäsentensä sotilaallisen turvallisuuden takaajana. Suomella ei ole taloudellisesti mitään mahdollisuuksia vastata teknistyvän puolustuksen haasteisiin. Meillä ei ole sotilassatelliitteja tai kehittyneitä torjuntajärjestelmiä.
Naton rauhankumppanuuden kehittäminen siten, että siinä huomioidaan Suomen erityisen asema EU:n pohjoisen alueen rajamaana, on tästä syystä erityisen olennaista.
Suomen puolustus on rakennettava alueellisen koskemattomuuden varmistamisen lähtökohdasta. Pohjolan pitäminen sotilaallisten kriisien ulkopuolella on edelleen Suomen etu. Suomen ja Venäjän raja on pääosa EU:n ja Venäjän välisestä rajasta. Tästä syystä Suomen tulisi olla seuraavalla puheenjohtajakaudellaan erityisen aktiivinen Venäjää koskevien turvallisuuspoliittisten aloitteiden tekemisessä.
Neuvostoliiton puolustusstrategia kuten Venäjän on historiallisesti nojautunut syvän puolustuksen periaatteelle. Suomen itärajan takainen alue on tästä syystä ollut sotatoimialuetta mahdollisessa sodassa Natoa vastaan. Nyt kun Naton ja Venäjän välillä on rauhankumppanuussopimus, on erityisen hyvät edellytykset keskustella Karjalan palautuksesta Suomelle, koska Karjalan nopea taloudellinen kehittäminen olisi paras tapa myös lisätä Suomen ja Venäjän välistä luottamusta.
Kuten presidentti Paasikivi oikein korosti, Suomen ja Venäjän välinen suhde on aina kahdenkeskeinen. Jos Suomi laajan kansalaiskeskustelun pohjalta tarjoutuu ottamaan vastuun ”kylmän sodan” sotatoimialueena olleiden alueiden infrastruktuurin, siviilihallinnon ja elinkeinoelämän kehittämisestä, tämä on varmasti sellaista reaalipolitiikkaa, joka syventää aitoa luottamusta Venäjän ja Suomen välillä. Venäjällä on riittämiin ongelmia omilla ydinalueillaan.
Keskustelu mahdollisesta Natoon liittymisestä tulee käydä avoimesti ja rehellisesti. Lähtökohtaisesti EU:n yhteiset ratkaisut turvallisuus- ja kriisinhallintapolitiikan alueella ovat Suomelle parhaita. Näissä ratkaisuissa Nato-liittouman pelotevaikutus ja tiedustelutieto ovat osa EU:n yhteistä realiteettia ja kriisien ennaltaehkäisyä. Näissä asioissa on tärkeää antaa Suomen tunnetusti taitavalle puolustusvoimien johdolle riittävät toimivaltuudet.
Lisäys:
Professori Arto Lahden presidenttiehdokkuuskampanjassa on 21.11.2005 mennessä kerätty 19 525 kannattajakorttia. 20 000 kortin raja saavutetaan tänään 22.11.05.
Lisätiedot:
Professori Arto Lahti
050 376 9428 Email
Kampanjapäällikkö Tomi Riihimäki
040 545 7000 Email
Takaisin pääsivulle
|
|
|
