 |
Arto Lahti osaa ja uskaltaa!
Arto Lahden korkearesoluutiokuvat
Tiedotteet
Tiedote-sivullamme ovat myös Arto Lahden presidentinvaali- ja eduskuntavaalikampanjan tiedotteet. Ne kertovat Arto Lahden aktiviteeteista ja mielipiteistä.
|
|
Tilaa Arto Lahden vaalikirja tällä lomakkeella!
|
|
Asia: Tiedote 15.03.2006, julkaisuvapaa
Lähettäjä: Arto Lahti, professori
Lisätiedot: www.artolahti.com, Email
Toimittaja Heikki Arola esittää 14.02.2006 kolumnissaan ”Fortumilla taas korotuspaineita” saman epäilyn kuin VTT professori Kara ja moni muu. On ilmeistä, ettei pohjoismainen sähköpörssi (Nord Pool) toimi tehokkaasti. Sähkön pörssihinta asettuu markkinoiden huippuarvoihin, kun toimivilla markkinoilla hinnat asettuvat keskimäärin hinta-alueen keskialueille.
Huippuhinta viittaa kilpailuoikeuden näkökulmasta monopoliin, minkä Rooman sopimus ja sitä tulkitseva Suomen kilpailunrajoituslaki sanktioi. Toimittaja Arola nostaa esiin laajasti esitetyn väitteen, jonka mukaan pörssikauppaa kontrolloi 90 prosenttisesti neljä suurta pohjoismaista tuottajaa, yhtenä Fortum.
Ministeri Pekkarinen on julkisesti esittänyt toistuvasti sinällään perustellun ajatuksen, että kilpailutuksen kautta sähkön hinnan nousua voidaan hillitä. Mutta ministeri Pekkarinen taitaa kuitenkin tuntea huonosti kilpailuteoriat ja –oikeuden. Pohjoismaisilla markkinoilla ei vallitse oligopolitilanne eli suurten tuottajien laatukilpailu, kuten ministeri väittää, vaan sähköntuotantomonopoli.
Oligopolissa hintamekanismi toimii markkinoiden tasapainottajana. Monopolissa tuottajat voivat määrillä hinnat ja kohottaa ne voiton maksimoivalle tasolle. Juuri näin tapahtuu koko ajan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla, jossa neljä tuottajaa voi tarjontaa säätelemällä päättää halutun hintatason.
Rakennusneuvos Pauli Lahti Honkajoelta kertoi minulle jokin aika sitten nettikirjeessään, että sähkön hinta on pk-yritysten kannalta tuhoisa. Rakennusneuvos toteaa, että Suomessa sähkön tuotanto on kokoluokkana 40 % alle kysynnän, mutta tätä vajetta ei haluta Ruotsin tapaan täyttää lisäämällä ostoja tai tuottamalla sähköä kotimaisella polttoaineella ja jätteiden poltolla, jolloin Suomi pystyisi täyttämään Kioton sopimuksen velvoitteet.
Sähkön niukkuus pakottaa ostajat pörssin asiakkaiksi. Näin syntyy sähkön hintapiikkejä, joita sitten käytetään hinnoittelun perustana. Pauli Lahti on tehnyt erinomaisen taustatyön, josta hänelle kiitokset.
Toimin 70-luvulla teollisuusekonomistina Etelärannassa ja opin ymmärtämään, että edullinen energia on ratkaiseva teollisuuden kilpailukyvylle täällä kylmässä Pohjolassa. Jo nyt sähkön hinta on nostettu riskirajoille. Kilpailukykymme on perustunut vakaaseen sähkön hintaan, mistä syystä nykyhinnoittelu ajaa paljon sähköä käyttävät yritykset konkurssiin tai pois Suomesta.
Nyt ministeri Pekkariselta edellytetään tiukkoja toimia sähkömarkkinoiden toimivuuden varmistamiseksi ja monopolia rakentavien yhtiöiden saattamiseksi vastuuseen. Sitä varten on Kilpailuvirasto ja tarvittaessa EU:n komissio. Fortumin kootut selitykset voi koota vaikkapa kirjaksi, muuta merkitystä niillä ei ole.
TAUSTATIETOJA:
From: Pauli Lahti [mailto:pauli.lahti2@elisanet.fi]
Sent: 4. maaliskuuta 2006 22:10
To: Sähkönhinta/kilpailu ja bioenergia/kilpailu
Oheisena liitteenä on sähkönhintaa ja bioenergiaa koskevia viimeisimpiä artikkeleita Helsingin Sanomista. Joulukuun alussa vielä sai sähkösopimuksia kiinteään hintaan 33,50 euroa/MWh. Silloin olivat markkinaspotit luokkaa 30, mutta nyt helmikuun markkinaspot oli 48 ja maaliskuun alussa on aluehinta Suomessa tasolla 53 euroa/MWh. Nord Poolin näennäinen pörssi pitää huolen hinnan noususta, vaikka vettä ja ydinvoimaa on.
Tietenkin Pekkarisen KTM yrittää vesittää myös kotimaisen bioenergian kilpailun, joten kotimaiset ja valtionyhtiöstä riippumattomat paikalliset bioetanolilaitokset olisivat ainoat oikeat, jotta polttoaineissa säilyisi kilpailu. Muutoin polttoaineet ovat yhden tuottajan varassa. Ministeriä ja ministeriötä hintojen nousut eivät tunnu kiinnostavan.
Sähkössä ei ole mitään kilpailua, kun yritykset ostavat sähköä markkinoilta spot-hinnalla. Nord Pool määrää tukkusähkön hinnan, jolloin markkinasähköä yrityksille tarjoavien jakeluyhtiöiden hinnat ovat lähes samat vielä omilla kustannuksilla lisättynä. Sähköntuottajista riippumatonta todellista kilpailua ei ole. Saksassa hinta on ministerin mukaan kaksinkertainen
Oheisena on markkinasähkön hintakäyrä Nord Poolin sivuilta 04.03.2006 vuoden 2007 alkuneljännekselle. Suomen aluespot hinnat ovat vielä korkeammat. Muut vuosineljännesten käyrät ovat samanlaisia. Joulukuussa oltiin vähän yli 30 tasolla.
Closing price for ENOQ1-07 previous days (maximum 20), Prices in EUR, helmikuu 2006
Hinnan muodostus ei voi perustua tuotantokustannuksiin. Vettä ja ydinvoimaa on runsaasti. Nord Poolilla haetaan huiput vajaatuotannosta johtuen.
Millä päätöksillä Suomi on mennyt mukaan Nord Pooliin, joka on haitallinen Suomen sähkön hinnoittelun kannalta?
Mihin sopimukseen Pekkarinen viittasi sanoessaan joulukuussa Ruotsin rikkovan sopimusta.? Tuntispot oli vain Suomessa peräti 1147 euroa/MWh.
Tuntispotin huiput ovat edelleen jatkuvasti vain Suomessa.
Helsingin Sanomat on ansiokkaasti kirjoittanut hiljaisuudessa syntyvästä kuluttajien sähkönhinnan noususta. Yrityksillä sähkön hinnat kaksinkertaistuvat, kun nykyiset määräaikaiset ostosopimukset vähitellen päättyvät lähiaikoina.
Terveisin
Pauli Lahti
Rakennusneuvos, DI
38950 HONKAJOKI
puh 050 1577
Email
Takaisin pääsivulle
|
|
|
